Leimikkoa suunniteltaessa tein yhteistyötä Museoviraston kanssa ja laadin korjuusuunnitelman, jossa Museoviraston ohjeet on otettu huomioon. Suurin haaste oli hakkuutavan valinta ja hakkuutavaksi valittiin laatuharvennus yhdistettynä yläharvennukseen, jolla pyritään siihen, ettei kohteella tarvittisisi tehdä maanmuokkausta vaan kohde taimettuisi luontaisesti. Kyseisessä tapauksessa normaali kelirikkoleimikko muuttui talvikorjuu kohteeksi, koska metsän pintakerrokseen ei saa tulla korjuuvaurioita tai uria koneiden teloista. Korjuu toteutettiin keväällä ja kun sattui vielä sopivia pakkasöitä niin maastovaurioilta vältytään lähes kokonaan.
Suuri kiitos kuuluu ammattitaitoisille hakkuukoneenkuljettajille Heikille ja Ismolle. :)